Mustankipee

"tää tosiaan koskee
mut silti mä nautin
en löydä lääkettä
mistään tähän tautiin
tää repii
tää h-i-v-e-l-e-e
siis mitä mä teen?
kun olen susta kipee

niin pirun mustankipee"

(Aki Sirkesalo)


Että sillä tavalla. Kuvatun kaltaisia oireita olen huomannnut itsessäni. Kohteena tietenkin eräs herrahenkilö. Yritän tässä nyt sitten pohtia, että mitä sitä tulisi tehdä asialle, itselleen tai molemmille!? Tänään piti kirjoittamani aivan muusta aiheesta, joka on pyörinyt pitkään mielessäni. Mustasukkaisuus yllätti voimallisuudellaan ja saan nyt sitten ihmetellä mikä mulle tuli? Ja mistä tämä tuli? Juuri nyt? Mihin tämän voi kanavoidusti kohdistaa? Miten tämän voi purkaa? Voiko sinkku ylipäätään olla mustasukkainen? Onko se oikeutettua ja millä perustein?Ajatuksieni muualle ohjaamiseen minulle ehdotettiin jotain tavoitteellista, kuten trithlon! Kyseinen laji ei ehkä ole vältäämättä se mun juttu. Uimamaisteroitumisesta on aikaa ja tekniikka totaalisen kateissa. Juoksusta ja pyöräilystä ei varmaankaan tulisi ongelmaa...

Eilisestä sen verran, että illalla sain nauttia hyvästä tarjoilusta Kreikkalaisin höystein. Palvelu pelasi ja muutenkin oli mukavaa vaikka tilaisuus liittyikin työhön. Pöperöä piisasi, viikkoon ei olisi välttämätöntä syödä eilisen tankkauksen jäljiltä! Ilta kului muuten mukavasti työkavereiden kanssa ihmisiä pällistellen. Muutamien urpojen (epätoivoisia) iskuyrityksiä ei jaksanut edes noteerata. Kerkeäkielinen minä unohtui kotiin. Tyydyin vain tuijottamaan ja toteamaan monotonisella äänellä "ei kiitos".