Kauan, kauan sitten(vuonna 2000) minä, PrimaVera olin nuori ja tarvitsin elämänohjeita. Hyvältä ystävältäni (minulla on onni omistaa monia ihania ystäviä!) sai lahjaksi kirjan "Tikrun Pieni kirja Pomppimisesta". Alaotsikolla varustettu kirja mainostaa "Tikrut osaavat mitä vain -ja sinä myös". Uskoin muuten pitkään tuohon lauseeseen:) Nykyäänkin luotan siihen pienin varauksin.
Aasin (Ihaa) sillan kautta pääsemme sitten tähän kyseiseen päivään. Ja siihen kuinka kyseinen kirja on liittynyt olennaisesti elämääni, kaikkina näinä vuosina. Ja liittyi tänäänkin. Minussa saattaa asua ihan pieni palanen "Tikrua"...
Tikru sanoo "Tule esiin komeasti". Näin todella tein tänään. Olin totaalisesti unohtanut erään edustajan ja erään koulutuksen, joka oli siis tänään. Tiedän nyt, että se luki kalenterissani -en vain muistanut lukea sitä... Aamulla muistin kuitenkin asian...ehdin kuin ehdinkin töihin ajoissa. Porhalsin sisään juuri samaisella kellonlyömällä kun kyseinen tilaisuus alkoi. Kiitos ihanan loskan korkooni oli jäänyt "jotain liukasta". Tulin esiin komeasti. Suorastaan liuin estradille...kaataen pari tuolia ja muuta irtonaista. Yllättävän tehokas keila on viisikymmenkiloinen nainenkin, etenkin kun ottaa ensin kunnon vauhdit ja likuu "ihan rentona". Itse selvisin kyllä mustelmilla. Henkisillä(nolotus) ja fyysisillä(polvi ja kyynärpäät auki).:) Fyysiset paranevat ajan kanssa. Henkisiin löytyi apu Tirkun kirjasta."Jos epäonnistut, pomppaa pysyyn vain" siellä sanotaan. Jep.
Itse koulutus sujui hyvin. Joutunen itse ehkä hieman kertaamaan muutamia asioita ennen projektin etenemistä...teen sen kyllä mielelläni koska aihe on innostava. Komeasta esiintulosta oli se hyöty, että pääsin lopuksi syömään. Ruokakin oli hyvää, samoin seura. Pientä flirttiä, mutta ei varmasti sen kummempaa. Piristi silti kummasti! Tikrumaisesti kevät on saanut minut muutenkin valtaansa. Jotenkin tuo lisääntynyt valo tuntuu tuovan mukanaan mielettömän piristysruiskeen. Moni asia tuntuu mahdolliselta...herra oikeakin saattaa pomppia Tikrumaisesti esiin ihan minkä tahansa kulman takaa. Herra oikeaa ja hänen kukkiaan odotellessa aion nauttia ostamistani tulppaaneista. Ostin keltaisia ja oransseja. IHANIA.
Seraavaksi ohjelmassa elämästä nauttimista. Jälkiruoka -luomujugurttia ja karviaiskeittoa. Samalla kuuntelen jälleen Ellaa (Fitzgerald) -Stairway to the stars, laulaa Ella upealla äänellään...ja minä haaveilen kesäilloista.
keskiviikkona, huhtikuuta 01, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

En tiedä oliko tuo aprillipilaa vai täyttä totta. Kuitenkin saat melkein päpä-palkinnon hienosta sisääntulosta. Alkaako tarttua ystävistä nuo hullut sattumat?
VastaaPoistaIhan täyttä totta:) Kiitos päpästä, se on hieno palkinto! Olen varmaankin saanut ystävätartunnan...:)
VastaaPoista