Olen haaveillut Italian matkasta ja hieman kurkkinut jo mahdollisia kohteita.Varata ei vielä uskalla. Täytyy ensin saada tietää saako lomaa siihen mihin olin sitä toivonut ja suunnitellut. Luulisin, että heinä-elokuussa saa. Mukavaa kun voi suunnitella ja haaveilla. Sydänsurutkin tuntuu hieman pienemmiltä kun on jotain muuta mietittävää.
En saanut eilen vastattua muusikolle. Ei vaan huvittanut, enkä oikein saanut vastausta aikaiseksi. Menee torstaille varmaan se vastaus. No, hänen on ihan terveellistä odottaa hieman. Etenkin tuollaisen pupuilun jälkeen. Tulevaisuus varmasti mietittää (useimpia ajattelevia ihmisiä). Missä on töissä, mitä tekee, opiskeleeko vielä ja sitoutuminenkin pelottaa tai mietityttää (ketäpä ei terveellä tavalla hieman). Ihan normaalia! Niitä asioita kun vaan olisi varmaan hyvä miettiä yhdessä, eikä hätäisesti jättää toinen. Ja mikä "parasta" nyt sitten katua! Muusikko laittoi tänään illalla tekstarin. Ei kylläkään ronkunut vastausta, muuten vaan lähestyi. Vastasin lyhyesti. Ihmettelen kyllä hänen motiiviaan olla noin tiiviissä yhteydessä eron jälkeen. En ymmärrä. Mysteeri.
Nyt täytyy alkaa kasailla ajatuksia huomiseen päivään. Työpäivänjälkeen pikaisesti kotiin ja lenkille. Sen jälkeen ilta meneekin kokouksessa, toisessa kaupungissa vielä. Onneksi saan kyydin, ei tarvitse itse ajaa pimeällä takaisin. Nyt nukkumaan ja aamulla takaisin "sorvin ääreen".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No eiköhän se vastaus tule ajan kanssa mietittyä. Joskus onkin hyvä antaa ajan kulua. Mukavaa iltaa kokouksessa ja aamua sorvin ääressä. Siellä minäkin olen seuraavat päivät. :)
VastaaPoista