maanantaina, maaliskuuta 16, 2009

Nostalgiaa ja muuttuvia suunnitelmia

Palasin eilen illalla "nostalgia" kierrokseltani. Nuoruuden Opiskelukaupungissa moni asia oli ennallaan, mutta paljon näkyi myös muutoksia tapahtuneen. Oli ihanaa tavata T. pitkästä aikaa! Sain viettää todellista "laatu aikaa" hänen kanssaan. Nostalgisoida, kierrellä, katsella ja parantaa, maailmaa ja puhuttiinhan me niistä miehistäkin. Se on kyllä ikuisuus aihe. Aihe, johon on erittäin vaikeaa saada kaiken kattavaa selitystä ja tyhjentävää vastausta. Miesten käyttäytymisen mysteeri on siis edelleenkin selvittämättä. Vastausta ei löytynyt edes kaiken kattavaa sinkkuhömppähäähuttua edustaneesta "28 Dresses"-elokuvasta, jonka katsoimme lauantai- iltana lenkin jälkeen.

Paluumatkan suunnitelmatkin muuttuivat. Kummityttöni oli sairastunut, joten emme päässeet museoon yhdessä. Kävin kuitenkin Tampereella pikaisesti ja tapasin S:n. Kävimme katsomassa Tampere 1918-näyttelyn ja pari muutakin Vapriikissa. Kansalaissodan tapahtumia kuvattiin mielenkiintoisesti molempien osapuolien näkökulmasta. Näyttelyn loppupuolella oli myös muutama aikalaishaastattelu kansalaissodan kokeneiden lasten näkökulmasta. Ajatuksiaherättävää. Asia on aina ajankohtainen. Mietteeni siirtyivät junamatkalla Pohjois-Irlannin tilanteeseen. Asian tekee tietysti henkilökohtaiseksi ystäväni asuinpaikka ja omat kokemukseni kyseisiin asioihin liityen. Miksi mikään ei muutu? Ainakaan ihminen.

Kotimatka meni täydessä junassa ja jatkoyhteyksien takkuillessa. Viimeisessä junassa tuli myös viimeinen niitti. Nuorimies ja nainen pyysivät vaihtamaan paikka jotta saivat tietokoneen pistokkeeseen (minulla loossin ikkunapaikka). Vaihdoin hieman pitkin hampain, olin jo istunut käytävän puolella edellisissä junissa ja olisin halunnut olla omassa rauhassa hetken. Oletin asian olevan tärkeä ja heidän todella tekevän töitä tms. Mitä nämä tekevät! Katsovat jotain täysin järjetöntä !!! Pois jäädessäni en voinut olla huomauttamatta asiasta. Jos olisin asian "tärkeyden" tiennyt en varmasti olisi ollut noin poikkeuksellisen kiltti. Täytyy huomioida jatkossa. :)

Tuliasia hankin vähän, ALEsta yhdet housut ja mahataudin ehkä kiinalaisesta tai sitten se iski muuten vaan. Tänään olen viettänyt päivän lähinnä olemalla "huonona".

Loppuviikosta herra P. saapuu työmatkaltaan. Mielenkiinnolla odotan mikä ääni on kellossa silloin. On niin yllätyksellinen mies, ettei voi koskaan tietää. En kyllä odota mitään, lähinnä seuraan mielenkiinnolla. Sain myös vihdoin vastattua muusikolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti