Oli oikein rattoisaa. Lenkkeiltiin ja puhuttiin mukavia. Jokin siinä kaverissa vaan saa sukat pyörimään jaloissa ja posket punaisiksi! Onko se sitä kemiaa vai mitä lie?
Muuten meneekin sitten vähän kurjemmin. Koirasta löytyi eilen lisää "vikaa". Troppia laitettiin jos jonkin laista. Olen itse aika skeptinen sen toipumisen suhteen. Kyseinen sairaus on ihmiselläkin hankala hoitaa ja hirvittävän monioireinen. Viisautta olisi osata lopettaa ajoissa ja luovuttaa kun sen aika on. Turhaa kärsimystä on syytä vältää. Ihmisellä on eläinten kanssa eläessään suuri vastuu -myös vaikeita päätöksiä tehtäessä. Silloin kun niiden aika on ei pidä ajatella itseään (ja omaa suruaan) vaan olla vahva ja oikeudenmukainen parhaalle ystävälleen. Katson nyt hetkenaikaa ja teen ratkaisuja kun nähdään onko lääkkeistä mitään apua.
Nyt aloittelevaksi hortonomiksi, parvekepalstan kimpuun!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toivottavasti hauva vielä siitä paranee ja herran kanssa etenee toivotulla tavalla :)
VastaaPoistaHerran kanssa on hmm...mukavaa ja enemmänkin.:) Kunhan en nyt vaan itse sählää ja säntäile asioiden edelle... Kevättä ilmassa, toivotaan tosiaan asioiden etenevän oikeaan suuntaan omalla painollaan!
VastaaPoistaHaukun hoitoon etsin tänään ihmispuolen tutkimuksista ratkaisua. Ikävä kyllä ei vaikuta kovin lupaavalle niiden valossa! Katson kuitenkin vielä eläinlääkärin näkökannana ja ehdotukset...